Amatööriputkimies

Kirjoittaja pyryharakka @ 30. Heinäkuu - 19:53

Seuraa koiraraportti:

Kaikista kolmesta Idioottikoira on juuri se, joka halutessaan osaa pistää koko porukan sekaisin. Kerran sen ollessa pentu, aikuiset koirat komensivat sen nurkkaan istumaan ja häpeämään riekkumistaan, ja seisoivat itse siinä vieressä torumassa ja komentamassa sitä kovaäänisesti. Nyt sen aikuistuttua sitä ei enää komenneta, mutta yleensä käy niin, että se löytyy aina jossain vaiheessa kasan alta, kuten tänäänkin kuvaus-session aikana.

Sankarikoira on luojan kiitos säilynyt terveenä koko kesän! Kauhistuttaa ajatellakin tulevaa talvea, ja luppakorvan tulehtumista. Viime talvesta opin ainakin sen, että pissatulehdukselta voidaan välttyä, jos en päästä sitä kylmillä ilmoilla kovin pitkäksi aikaa kerrallaan ulos, tai voisikohan sille pukea oikein villahousut jalkaan pakkasella, tai jotain?

Narsistisesta Uroskoirasta on  miltei mahdottomuus saada muunlaisia kuvia, kuin tällaisia poseerauksia. Joka kerta, kun lähestyn sitä kännykkä kädessä, se etsii mahdollisimma ylevän asennon, kuono leuhkasti pystyssä, tai…

…sitten ottaa jonkun lelun hampaisiinsa ja esittää muka tekevänsä jotain hyödyllistä.

Virtuaalimies on koko kesän käynyt akuankkamaista sotaa kuopankaivajia vastaan, ja väittää niiden kaivavan niitä tahallaan kulkureiteille. Uroskoiralla on myös tapana vetää rappuralli kumolleen kuistin eteen: Kiusa se pienikin…

Vapaana aikaansa viettävä Idioottikoira on torpan ja tilusten juoruämmä. Sen elämän pääsisältö on istua koivun vieressä kivikasan päällä ja kytätä naapureiden tekemisiä.  Onneksi se sentään osaa varoa autoja. Viime keväänä se kolaroi tiellä kertaalleen hevosen kanssa, mutta selvisi siitäkin turmasta pelkillä henkisillä kärsimyksillä. Joskohan osaa nyt varoa niitäkin: Ei se hevonenkaan ihan niin pehmoinen ole, kuin miltä näyttää.

Kaikenkaikkiaan jonninjoutavien koirieni elämä vaikuttaa näin ulkopuolisen silmissä olevan oikein mukavaa, joskin aika sietämättömän tylsää, aivan kuten niiden jonninjoutavalla emännälläänkin tuppaa olemaan.

Nyt taidan vielä ryypätä kupillisen mokkaa, ja alkaa sitten suunnittelemaan kennelini sisäänmarssia ja ruokintaa. Huomenna taas koululle jatkamaan putkitoimenpiteitä…  

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 28. Heinäkuu - 19:50

Lähdin koululle yhdentoista maissa, meikattuani ensin naamani huolellisesti. Päivän teemana oli tällä kertaa lavuaarin asennus surkutellen silmät kyynelissä olematonta työtilannettani. Murehdittuani ja vannottuani kostoa parempiosaisille ihmisille muutaman tunnin ajan, huomasin yllätyksekseni asentaneeni harjoitus-seinään kiinni kaikki löytämäni lavuaarit, sekä pari hanakulmaa suihkua varten. Ja kaikki tämä ihan oikeaan korkeuteen, tasaisin välimatkoin ja oikein vaateriinkin vielä. Olin oikein iloisesti yllättynyt orastavista taidoistani, vaikken itse suoritusta edes ehtinyt sen tarkemmin miettiä itsesäälissä uiskenteluni vuoksi. Vasta lähtiessäni huomasin, kuinka huolellinen putkimiesmeikkini olikin valunut pitkin naamaani hikoilun ja kyynelöinnin ansiosta. Menen huomenna tekemään niihin putket heti keksittyäni, mitä murehtisin niitä asentaessani, minulta kun nyt vain yksinkertaisesti tuppaa nuo hommat onnistumaan paremmin murhemielellä. Jätänpä vain tällä kertaa meikkaamatta, ihan vain säilyttääkseni edes osan arvokkuudestani.

Mikäli ette pane pahaksenne, menen nyt miettimään, mitä halpaa aion ostaa Tuurin kyläkaupasta ensi viikolla: Suunnittelemme nimittäin koko päivän kestävää hupireissua sinne Virtuaalimiehen kanssa sen loman kunniaksi! Heippa!

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 26. Heinäkuu - 21:33

En ole viitsinyt kirjoittaa moneen päivään, mutta otan nyt vahingon takaisin. Olen touhuillut kaikkea pientä, kuten:

Maalannut kaupallista taidetta…..

Aloittanut maalaamaan lisää kaupallista taidetta, jonka jälkeen kävin siskon kanssa kapakassa saamatta kuitenkaan krapulaa, joten…

…menimme tänään Mr. Puberteetin, Kaapon ja Idioottikoiran kanssa mustikkaan, jonka jälkeen saimmekin syödä sellaista vaniljajäätelön kera:

Jotain muutakin olen saanut kyllä aikaiseksi, mutten kuolemaksenikaan kykene muistamaan mitä. Huomenna olen ihan vakaasti päättänyt ryhdistäytyä, ja mennä koululle harjoittelemaan pinta-asennuksia, nyt kun vielä saan touhuta siellä ihan keskenäni. Valtakunta työpaikasta!!!!!!!

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 22. Heinäkuu - 19:18

Koska aamu-uneni venähtivät hivenen liian pitkiksi, ja ulkona ei ollut liian kylmää, eikä liian kuumaa, päätin jättää kouluun menon tällä kertaa väliin, ja lähteä Kaapon kanssa mustikkaan. Mukaan oli kutsuttu myös Idioottikoira, mutta se ei ymmärtänyt tulla perässämme metsään, vaan käveli aikansa tien pientareita haisteltuaan takaisin pihaan odottamaan. Katsokaa, kuinka noheva erämies minua oli vartioimassa:

Alkuun moinen ympäristö vähän jopa pelotti sitä, mutta aika pian se jo alkoi nikertää talutushihnaansa siinä toivossa, että pääsisi irralleen perustamaan ihan ikiomaa citykani-yhteisöä lähimetsiin. Kyllästyttyään katkomaan mustikanvarpuja, se päätti vielä oikein kaataa männyn talven polttopuiksi, kuten ensimmäisestä kuvasta voinettekin todeta, mutta näin mittavaan projektiin ei sen puruvoima kuitenkaan riittänyt. Jaksoimme viihtyä metsässä puolisentoista tuntia, kunnes paikallinen itikka- ja paarmapopulaatio ajoi meidät kotiin. Saatte uskoa, kuinka Idioottikoira meitä torui päästyämme pihaan, se kun ilmeisesti oli olettanut, että minä kannan senkin sylissäni metsään.

Nyt olenkin juuri ottanut viimeisen mustikkapiirakan pois uunista, ja mokkaakin taitaa vielä olla jäljellä. Joskos sitä huomenna sinne kouluun sitten…

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 21. Heinäkuu - 19:59

Elatustuenodotusprojektini on päättynyt tänään. Kelalta ko. päätöksen tekeminen kesti tällä kertaa vaivaiset puolitoista kuukautta, vaikka viime joulukuussa niiltä meni kokonaiset kolme päivää havahtua siihen, että yksinhuoltajaäiti on ajautunut suhteeseen miiiiiiiiehen kanssa. Tapauksen voitte käydä muistuttamassa mieliinne   -täältä-. Olisiko aivan liian vainoharhaista kuvitella, että kelalle lähettämäni, omasta mielestäni oikein humoristinen selvitys olosuhteista minun ja Virtuaalimiehen välillä, olisi vaikuttanut asian käsittelyyn hidastavasti? Kun ottaa huomioon, että poikien isällä oli kuulemisaikaa kesäkuun loppuun asti, ja päätöksen teko kesti vielä siitäkin kolme viikkoa, ja päätöksentekijä otti asian käsittelyyn vasta viime perjantaina soitettuani sinne käyttäen puheeni lomassa runsain mitoin tuhmia sanoja?  Perjantainen puheluni sille taholle oli muuten jo kolmas tämän kesän aikana. Vietinkin sitten oikein vapaapäivän räknäten erääntyneitä laskujani.

Nyt koetan parhaani mukaan rauhoittaa mieleni, ja käyn vielä keittämässä kupillisen mokkaa. Odotushan on vihdoin palkittu, vaikka rahattomuus kerkesikin jo nikertää hitusen kukkaroani viivästyskorkojen muodossa. Jospas sitä huomenna oikein ottaisi ja lähtisi kouluun!

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 20. Heinäkuu - 19:41

En yksinkeraisesti viitsinyt kirjoittaa viikonloppuna, vaikka elämämme olikin normaaliin verrattuna vaiherikkaampaa: Kävimme nimittäin lauantaina osallistumassa Tuppukylän harrasteautotapahtumaan, ja ajoimme oikein kulkueessakin mukana Virtuaalimiehen granadalla. Tunsin itseni oikein prinsessaksi kadun varrelle kokoontuneiden tuppukyläläisten vilkuttaessa iloisena, vaikkei menopelimme ihan muiden kruisailijoiden tasoa vastannutkaan. Katsokaa vaikka:

Muut autot olivat sellaisia….

…ja tälläisiä…

…meidän ajellessa siellä seassa tällaisella…

…mutta ehdottomasti päivän parasta antia oli kuitenkin tällainen…

(kuva sensuroitu)

…kaljaa latkiva, yli-ikäinen miss Tuppukylä…

Tänään kävin koululla raivoamassa hitsaustyölleni tunnin ajan, ja heitin koko paskan roskiin. Lähdettyäni koululta jo valmiiksi kiehumispisteessä, ajattelin mieleni lauhtuvan, jos ostaisin uudet unelmieni tissiliivit opiskelupaikkakuntani tissiliivikaupasta. Ajelin yli puoli tuntia kaupunkia ympäri parkkipaikan toivossa, huomatakseni, että ilmeisesti joku parempiosainen nainen oli ostanut juuri ne Minulle kuuluneet liivit, koska en niitä löytänyt, vaikka sovitinkin melkein puoli kauppaa. Lopulta aloin jo olla niin raivoissani, että päätin lähteä kotiin ihan vain välttyäkseni repimästä silmiä Minun edessäni seisoskelevien naisten päästä. Nyt mieleni alkaa pikkuhiljaa rauhoittua.

Nyt taidan mennä tupakille, ja jatkaa sitten poikkitieteellistä tutkimustani Apollo 11:sta ja sen miehistön “kuukävelystä”. Hyi! Valehtelu on rumaa!

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 17. Heinäkuu - 18:41

Unelmien työpaikkani meni kouluttamattomille nuorille kavereille. Liitän tähän sensuroidun kommenttini tapahtuneesta:

Haast***** He******* **räkammar**poi**, joka ei ole nai*** nähn**, kuin porn**ku****a, ei osaa ajatella tup*****kkua*n pide*****, ja vali*** Itsel**** siloi*** ***** ***** ****ksi!!!!!! Hai****aa sovi****** vi***!!!!!!!!!!!!

Lienee sanomattakin selvää, että kiltti amatööriputkimies sanoi asiaa ihmettelevälle rekryfirman naiselle vain kiltisti, että varsin nohevia nuoria miehiä siellä haastattelussa kyllä olikin?

Nyt kun olen saanut tuotua tämän oleellisen tiedon kaikkien asiasta kiinnostuneiden tietoisuuteen, voin kertoa, että jäin tänään ihan suosiolla kotiin, koska venäytin eilen selkäni uuden harrastukseni, pihalla seisovan jättihetekan parissa, ja juon nyt lahden sinistä virvoitusjuomaa oikein urakalla. Huomisiin!

Pyryharakka

Ps. Kiitos Kimmeli kortista! Ilahdutti nähdä fanittamani kiroileva siili vaihteeksi positiivisissakin  merkeissä!

Kirjoittaja pyryharakka @ 15. Heinäkuu - 21:12

Koko kesän kestänyt hurpatus ja selittäminen on toistaiseksi ohi: Mr. Puberteetin kesätöistä itse ansaitsemillaan euroilla ostettu krossipyörä saapui tänään.

Arvannette varmaan, että meillä on ollut varsin pitkä päivä odotella Virtuaalimiehen paluuta töistä? Nyt Fude on jo koottu Virtuaalimiehen toimesta, ja olenkin jo saanut sydän kylmänä seurata tämän taidokkaan tuppuselän pastranan kovaäänistä kikkailua tiluksilla:

Tällä kertaa se sentään tarkkailee itsekin pyörän kuntoa ajellessaan, viimekertainen kiinan-ihme kun ei ole ollut ajettavassa kunnossa pitkiin aikoihin. Kuvassa näette kaiken, mitä siitä on jäljellä huolimattoman ajon, ja sitä seuranneen innokkaan varaosakaupan jälkeen:

Vaikka toisaalta tuo ex. vekotin on paljon vähemmän pelottava näin äidin kannalta katsottuna, kuin tämä uusi…toistaiseksi.

Mikäli ette pane pahaksenne, menen esittämään pyyntöni grillin sytytyksestä jo kymmenettä kertaa tämän illan aikana. Tai, no: Taitaa olla parasta, kun sytytän sen itse, mikäli mielin tämän vuorokauden aikana makkaraa syödä.

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 14. Heinäkuu - 19:16

Jännittävä päivä! Kävin heti aamulla työhaastattelussa. Koska kysessä oli tällä kertaa ryhmähaastattelu, ujostelin niin paljon, etten edes muistanut kehua retostella piirustustenlukutaidollani ja kolmosella läpäisemälläni kaukolämpö ja -laitteet näyttökokeellani. No, näinpä nyt sitten kuitenkin, millaisessa tehtaassa niitä lämmönjakokeskuksia kasataan, vaikka en sieltä töitä sitten saisikaan.

Kotiin tultuani sain hengähtää hetkisen ennen poikien paluuta, ja iltapäivällä olikin sitten koirien vuoro tarjota ohjelmaa: Kävi nimittäin niin, että naapurin koirat karkasivat pihallemme samaan aikaan, kun Sankarikoira ja Idioottikoira puolestaan karkasivat seuraavaan naapuriin. Ilmeisesti torpan ja tiluksien vakiovarustukseen kuuluu kolme koiraa, ja nämä tulivat siksi aikaa lomittamaan, kun talon omistajat olivat lomailemassa läheisen maatalon pihassa.

Nyt olen aloittanut uuden, kohtapuoliin keski-ikään tulevan naisen arvolle sopivan harrastuksen:

Luuletteko, että voisin mennä johonkin trampoliinitehtaalle koeponnistajaksi, mikäli minulle ei putkimiehen hommia lukuisista yrityksistäni huolimatta löydy?

Pyryharakka

Kirjoittaja pyryharakka @ 13. Heinäkuu - 20:37

Ärsyttävää! Olen käyttänyt monta tuntia kallista netissäroikkumisaikaani yrittäessäni saada paikattua jostain perin merkillisestä syystä vuotavaa hitsaussaumaa jostain perin merkillisestä syystä mahdollisimman vaikealla tavalla rakentamaani hitsaustyöhöni:

Voisiko joku kaasuhitsauksen saloihin perehtynyt lukija valaista minua, kuinka saan tihkutuksen loppumaan noiden aisojen välistä, ja joku käyttäytymispsykologiaan perehtynyt lukija kertoa minulle, miksi minun alunalkaen edes piti ne aisat noin helvetin lähekkäin siihen laittaa? Niin, ja mikäli täällä sattuu olemaan vielä insinöörejä paikalla, niin voisitte kertoa, että mitä käyttöä moisella vempeleellä voisi edes olla. Hitsaan siihen vielä tuon kuvassa näkyvän kolmannenkin pullon kiinni, ja lisäilen noita putkia sattumanvaraisesti aina saatuani yhden osan pitämään. Hyvänä puolena kuitenkin mainittakoon, ettei se sentään suihkua, mutta ne mieltäni korpeavat kohdat vain alkavat aina kostua, kun pumppaan sinne painetta sisään heti ensi työkseni aamulla korjaamallani koeponnistuspumpulla.

No. Enpä taida jaksaa enää murehtia moista, koska kyseessähän lopultakin on vain pelkkä metallinkeräykseen päätyvä harjoitustyö. Alan sensijaan murehtimaan huomista työhaastatteluani: Muistattehan pitää peukkuja, muistattehan?

Pyryharakka