Kirjoittaja pyryharakka @ 31. Maaliskuu - 18:21
Kuten me kaikki oikein hyvin tiedämme, että vaikka me putkimiehet olemmekin luonteeltamme aivan liian turhamaisia ikääntyäksemme, niin toinen ihan yleisesti suuren yleisön tiedossa oleva fakta on se, ettei ko. toiminnalle yksinkertaisesti mahda mitään. Olen saanut siitä karun muistutuksen tänään täytettyäni 35-vuotta.
Olen juhlinut tätä sinäällään varsin onnetonta tapahtumaa käymällä koulussa monistamassa paksun nivaskan monimutkaista putkimiesterminologiaa, lukemalla monimutkaisen putkimiesterminologian kannesta kanteen alle tunnissa, käymällä Virtuaalimiehen kustannuksella paikallisessa etno-ravintolassa kebab-pitsalla ja nyt alan latkimaan olutta ja elysetä päiväpeitolle runsain mitoin kakkiva Kaapo seurananani.
Ei saa häiritä! Keskityn nyt itsesääliin.
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 30. Maaliskuu - 19:35
Nukuin viime yönä ainoastaan muutaman tunnin, koska en ymmärtänyt ajoissa mitata sokereita, jotka olivatkin sitten jo niin korkealla, ettei mittarini edes suostunut lukemaa minulle näyttämään. Aamulla ennen heräämistäni mietin, mitähän tuhoa olen illalla kännipäissäni saanut aikaan, ennen kuin muistin huonouteni johtuvan ihan muista seikoista, kuin alkoholista. Jäin siis ihan suosiolla päiväksi kotiin Kaapon ja koirien kanssa lepäilemään. Mitään tämän mielenkiintoisempaa minulle ei sitten ole tällä kertaa tapahtunutkaan.
Taidanpa nyt ihan muistaessani mennä heti pistämään insuliinini. Tänä yönä aion nukkua kunnon unet, jotta jaksaisin huomenna kammeta itseni kouluun värkkäämään jotain yleishyödytöntä. Heippa!
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 29. Maaliskuu - 19:19
Olen tekemässä saneerauskartoitusta päiväkodissa. Jo rakennuksen ulkopuolelta näkee, kuinka homeessa se on. Pujottelen kymmenien kurahousuissaan leikkivien lasten ohi sisälle rakennukseen, ja kauhistun paikan homevaurioita. Murentuneiden seinien sisältä pilkottaa asbestiputkia, joita lapset ovat murennelleet pitkin lattioita. Yhden seinän sisällä on noin metrin syvyinen kammio, jonka sisällä henkilökunta kuivattaa pyykkiä. Koetan ottaa pahimmista tuhoista kuvia puhelimellani, mutta kamera ei kohdenna kuvaa seiniin, vaan jokaiseen kuvaan taltioituu ainoastaan musta kissa. Vammaistensäilytystehtaan ylihoitaja ja osastonhoitaja menevät pesemättömään pyykkikasaan makaamaan, ja nauravat huolettomina, vaikka minua oksettaa, kun lapsia hoidetaan tällaisissa oloissa. Koetan selittää päiväkodin johtajalle, kuinka vaarallista asbesti ja home on, mutta johtaja vain nauraa minulle ja sanoo minua aloittelijaksi.
Herään, ja menen tupakalle.
Minulla on lemmikkinä kymmeniä käärmeitä, jotka olen unohtanut ruokkia. Vien niille ruoaksi salaattia, ja levitän lattialle vaatteitani niiden alusiksi. Käärmeet alkavat hyppiä jaloissani onnellisina. Olen oikein ylpeä kauniinvärisistä lemmikeistäni, vaikka niiden innokkuus pelottaakin minua.
Herään, ja menen tupakalle.
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 28. Maaliskuu - 18:07
Katseltuani aamuvarhaisella irvokasta, kaljatölkkejä pursuavaa allaskaappiamme, päätin, että eläkesäästämisen on yksinkertaisesti loputtava tälläerää. Toteutimme siis Mr. Puberteetin kanssa varsin jännittävän operaation, jonka olen myös dokumentoinut vaihe vaiheelta:
Tässä Mr. Puberteetti lajittelee pulloja niiden palautuspaikan mukaisesti jättäen Virtuaalimiehen siideritölkit omiin pusseihinsa odottamaan palautusta. Kuvassa näkyy reilu puolet eläkevakuutuksestani.
Saimme kaikki pullot juuri ja juuri mahtumaan jälleen kerran kuormajuhdaksi muuttuneen ooppelin kyytiin.
Tätä työtä sitten riittikin. Mieleni olisi tehnyt ottaa kuva myös tarmokasta työskentelyämme kaulajänteet kireänä seuranneista perheenemännistä, mutta jätin sen kuitenkin tekemättä ihan vain siksi, että arvelin toimintamme herättäneen paheksuntaa ihan riittämiin: Kovia ryyppäämään nuo yksinhuoltajaäidit.
Kuten asiaan kuuluu, poltimme heti osan rahoista pitsaan.
Amatööriputkimieslaskuopin mukaan eläkerahastooni oli kertynyt säästöjä sadanneljänkymmenen euron arvosta. Jos käytimme toimenpiteeseemme aikaa kolme tuntia, tuntipalkaksemme jäi siis 46 euroa. 23 euroa per nuppi. Vieläkö väitätte, ettei kaljan juominen kannata? Lyhensin oikein paikallisen K-kaupan laskuakin sadallakolmellakymmenellä eurolla ja kaikkea.
Mikäli ette pane pahaksenne, minun täytyy nyt alkaa kuuntelemaan Virtuaalimiehen ponnekkaita, joskin täysin käsittämättömiä perusteluja siitä, etten muka oikeasti ole tienannut tänään yhtään mitään. Hölmö mies!
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 27. Maaliskuu - 20:24
Tulin tänään hitsatessani ajatelleeksi, kuinka erilaiselle alalle olen ajautunut siitä, mistä haaveilin lapsena: Minusta kun piti tulla putkimiehen sijasta Tarzan! Olin ennen ala-asteen päättymistä lukenut jokaikisen aiheeseen liittyvän opetusmateriaalin minkä kirjastosta löysin, ja preppasin käytännön harjoituksia kiipeilemällä lähimetsien puissa puukko tupessa vyölläni, kajautellen aina sopivan hetken tullen tarkoin opettelemaani kutsuhuutoa. Lienee sanomattakin selvää, että naapuruston pikkutytöt pitivät minua varsin persoonallisena leikkikaverina.
Mahtaakohan kukaan amatööripukimiehen lukijoista muuten tietää, montako banaania aloittelevan Tarzanin keskivertopalkka mahtaa tänä päivänä olla, ja voiko Tarzaniksi opiskella oppisopimuksella ihan vain suorittamalla teorian ja näyttökokeet lähiopetuksena? Tietääkö opetushallitus?
Ilmeisesti Mr. Esipuberteetti ei silloin pienenä osunutkaan ihan niin harhaan kerratessaan omaksumaansa tietoa isoveljelleen pitämäni hienon evoluutio-oppitunnin päätteeksi: Aattele! Äiti on ollu pienenä A-pi-na!
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 26. Maaliskuu - 19:35
Perhe-elämä lastenkasvatuksineenpyykkäämisineennakkikastikkeenkokkaamisineenkaikkineen ällöttää. Ei muuta kommentoitavaa tällä erää.
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 25. Maaliskuu - 18:18
Olen käyttänyt vapaapäiväni kopioimalla nykyisellään salasanan takana piilottelevasta vanhasta blogistani valittuja paloja amatööriputkimiehen sivuun jättäen kaiken onnetonta rakkauselämääni ja kaikkea muutakin yksityisyyttä loukkaavat K-18 argumentit julkaisematta. Lueskeltuani aikani vanhoja juttujani, en ihmettele yhtään, miksi lukijoita silloin alkuvaiheessa oli verrattaen vähän: Lukijakuntani on noussut samassa tahdissa tarinoideni tason kasvaessa, mikäli nyt ylipäätään mistään tasosta voi tässä yhteydessä puhua vieläkään.
Taidanpa lopettaa tämän tasokkaan postaukseni tähän, koska minulla ei ole juurikaan muuta kerrottavaa tästä päivästä, ja lähteä juomaan mokkaa. Viettäkää te oikein hulvatonta keskiviikkoiltaa, niin minäkin teen!
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 24. Maaliskuu - 20:31
Juon jo kolmatta lahden sinistä virvoitusjuomaa. Keittiössä palavat varsin suurella todennäköisyydellä puuroriisit kattilan pohjaan kiinni. Kuuntelen mp-kolmoseltani loiria ja mietin, kuinka yksin minä henkilökohtaisista ponnisteluistani huolimatta kuljen siitäkin huolimatta, että ohitseni kulkee päivittäin kokonainen komppania toisia yksinäisiä ihmisiä.
Pyryharakka
Ps. Pieni lisäys näin jälkikäteen:
-Personoin jälkikäteen yksinäisyydentuskassaan kulkevan ihmisen itseeni, koska enhän minä voi mistään tietää, kuinka yksinäisiä muut, kuin minäitse ovat.
Kirjoittaja pyryharakka @ 23. Maaliskuu - 18:08
Toimenpide:
Eräänlaisen kaukolämpökeskushärdellin ikuistaminen ruutupaperille kuvataiteen keinoja apuna käyttäen. Mokan särpiminen ja tupla-patukoiden syönti sallittua. Aikaa suoritukseen varattu kolme ja puoli tuntia.
Malli:
Hengentuote:
Itsearviointi:
En taidakaan olla aivan niin tyhmä, kuin miltä näytän.
Pyryharakka
Kirjoittaja pyryharakka @ 22. Maaliskuu - 20:39
Kurkkuun koskee, päähän koskee, hartiat ovat jumissa. Kuuntelen Loiria ja jostain syvältä sisältäni kumpuavaa tyytymättömyyttäni kaikkeen olemassa olevaan unohtamatta ennenkaikkea omaa itseäni.
Eihän tarvitse kirjoittaa tämän enempää? Eihän?
Pyryharakka
Pyryharakka